Hallelujah! ja muita eväitä tulevaan!

Voi äiti Maria anna mulle armoa. Kyllä jännitti, hävetti ja ujostutti avata ovi eilen. Oven takana seisoi siis kauan odotettu Personal Trainer, josta ensimmäisenä kiinnitin huomiota siihen LEUANVETOTANKOON, joka hänellä oli mjukana. meinasin pamauttaa jo oven kiinni ja todeta että ei, mä olen nyt ihan toivoton tapaus. Kannatti kuitenkin päästää mies sisälle, sillä suunnitelmat selkiytyi huomattavasti:) Janne istahti reippaana meidän olkkariin, ja alettiin siinä jutella tulevasta projektista. Olinkin jo etukäteen aika paljon sähköposteillut omista ajatuksista projektiani kohtaan, ja Jannella oli jo valmiiksi suhteellisen kattava näkemys siitä, mitä mä tältä meidän yhteistyöltä haen. Tunti jotenkin ensin oudolta, että täysin minulle entuudestaan tuntematon ihminen istuu meidän olohuoneessa mun ruokapäiväkirja kourassa ja ihmettelee aiemmin päivällä mittaamiani senttejä (eikä muuten ollut kauniosta katsottavaa, statistiikka osoittaa minun olevan vahva päärynä) :D Tehtiin liikkuvuustestit; testailtiin kuinka pitkälle se koipi nousee selinmakuulla ylöspäin, ja kuinka kämmenselät nappaavat seinään kiinni seisottaessa selkä seinää vasten. Joopa joo, tämä ratapölkky veti varmasti historian ennätykset. Kyykyissä ja ryhtitesteissä tuli itselle aikamoinen yllätys; olen aiemmin pitkään käynyt esim. pumppitunneilla, joissa paljon tehdään kyykkyjä, maastavetoja ja kulmasoutuja. Yllättäen Jannen kanssa tehtiin myös näitä samoja, mutta huomatttiin ryhmäliikunnan perusongelma; liikkeen tekniikka oli vahvasti pielessä. Siispä liike ei osunutkaan oikeisiin lihaksiin, vaan kuorimitin jo ennestään vahvoja lihasryhmiä. Syväkyykyssä liian etuspainoinen asento siirti kuormituksen väärille lihaksille, joten tottakai niitä kyykkyjä tekisi vaikka sata. Oikeat tekniikat haltuun, ja tänä aamuna herätessäni huomasin jalkojen olevan kipeät. Ja eihän me tehty muuta kuin liikkuvuustestit! Voi apua.... Sain ensimmäisen missioni; askelmittaria pitäisi nyt opetella käyttämään. 8000 askelta olisi alun tavoite, että saadaan mimmi jollain tavalla liikkeelle. Työpäivän aikana askeleita kertyy joku 400-500, joten täytyypä pidellä mittaria silmällä. Tuo ihan hauskaa lisää päiviin tuo mittarin kanssa leikkiminen, hauskaa seurata miten askelmäärät vaihtelevat eri päivinä:) Ja tuo se eräänlaista intoa liikkuakin, kun pystyt laskemaan oman aktiivisuutesi tason. Askelmittari on minulle aika uusi juttu, ja nythän se sitten innostaa minua keräämään itselleni enemmän askelia! :)

Ja ei muuta kuin lenkille; askelmittariin mahtuu askeleita vielä! :)